Poikaset lensivät pesästä - mitä niille kuuluu nyt?

Lauantai 25.8.2018 - Benjamin Helander

Suomeen on vuosikymmenten varrella hankittu satoja liikennelentokoneita. Koneet palvelevat suomalaisia aikansa, ja sitten ne yksinkertaisesti siirtyvät muualle. Kotipesästä lähteneiden tarinat ovat hyvin vaihtelevia. Tässä kirjoituksessa kerrotaan muutaman mielenkiintoisen Suomi-koneen tarinan jatkosta maailmalla. 

Aloitetaan tietysti DC-10:llä. Toukokuussa 1975 Finnair vastaanotti McDonnell Douglas DC-10 OH-LHB:n. Kone oli mukana Finnairin Aasian valloituksessa, sillä vuonna 1976 alkoivat suorat lennot Thaimaan Bangkokiin "Kympeillä". 

Nigeria Airways vuokrasi koneen Finnairilta kesäksi 1981. Vuokrasopimus päättyi, ja kone palasi Afrikasta Suomeen syksyllä kun yhtiön omat DC-10:t luovutettiin. Näin jatkettiin vuoteen 1995, jolloin kone myytiin MD-11-koneiden tieltä Ranskaan, Air Libertéelle. Rekisteritunnus oli tuolloin F-GPVB. Ranskalaisyhtiön taloustilanne oli kuitenkin heikko, ja se joutui myymään koneitaan. DC:n matka jatkui yhä lännemmäs, Yhdysvaltojen maaperälle asti. Väritykseksi tuli Continental Airlinesin sinistä ja harmaata. Rekisteritunnus oli nyt N17085. Seitsemän vuotta myöhemmin koneelle tuli siirto pienelle amerikkalaisoperaattorille, Omni Airille. Siellä N17085 palveli vuoden 2007 loppupuolelle, ennen siirtoa nykyiselle operaattorille.

Ja se nykyinen operaattori on nimeltään 10 Tanker Air Carrier. Kyllä, se uutiskuvissa näkyvä valtava sankarilentokone, joka pudottaa parhaimmillaan yli 35 000 litraa sammutusvaahtoa tukahduttaakseen metsäpaloja Kaliforniassa ja muualla lännessä. 

Toinen kaunokainen valmistui Toulousesta vuonna 1984. Se on tyypiltään Airbus A300B4, ja se aloitti Luxemburgilaisen Luxairin palveluksessa. Kaksi vuotta myöhemmin kone ostettiin Suomeen ja rekisteröitiin OH-LAA:ksi. Kone lensi Kar-Airin värityksessä, enimmäkseen lomalentoja vuoteen 1990, jolloin se siirrettiin emoyhtiö Finnairille. Koneella oli vain yksi sisar, OH-LAB. Vuonna 1998 Airbusin matka jatkui Isoon-Britanniaan Air Scandicille, ja se rekisteröitiin G-TTMC:ksi. Koneella lennettiin charter-lentoja Jerseyn saarelta. Scandic lopetti toimintansa vuonna 2006 ja se ehti sitä ennen myydä koneen Turkkiin, MNG Airlinesille ja rekisteritunnus vaihtui TC-MNY:ksi. Konetta vuokrattiin välillä myös Turkin kansalliselle Turkish Airlinesille, mutta se myytiin vuonna 2006, sillä MNG lopetti tuolloin kaikki matkustajalentonsa, jatkaen pelkkänä rahtiyhtiönä. Myyntikohde oli turkkilainen ACT, joka vuokrasi koneen jonnekin syvälle Lähi-Itään, nimittäin Iraniin, Iran Airille. Rekisteritunnukseksi tuli TC-OBC, mutta vain vähäksi aikaa, sillä pian alkoivat lennot Iran Airin tytäryhtiön Iran Air Tourin palveluksessa Iranin rekisterissä EP-MDA. Vuonna 2009 kone siirtyi emoyhtiölle, ja rekisteritunnus vaihtui jälleen; se oli nyt EP-IBG. Kone siirrettiin eläkkeelle tammikuussa 2017, mutta otettiin yllättäen uudelleen käyttöön reilut kuukausi sitten, 13. heinäkuuta 2018. Päätöksen takaa on kenties löydettävissä poliittisia syitä. Joka tapauksessa tämä yli 20 vuotta sitten Suomen taakseen jättänyt Airbus on edelleen palveluksessa. Kuvassa Kar-Airin OH-LAA lomalennolla Portugalin Farossa 1987, alemmassa kuvassa kone on laskeutumassa Teheraniin vuonna 2011. 

Seuraavan koneen tarina on myös ainutlaatuinen ja kerrassaan hieno. Tämä tarina alkoi Yhdysvaltain Long Beachilla miltei 50 vuotta sitten. Douglas Aircraft valmisti Finnairin käyttöön vuosina 1969 - 1975 kaikkiaan neljä nelimoottorista DC-8(-62) -konetta. Yksi niistä sai rekisteritunnuksekseen OH-LFR, ja nimekseen Paavo Nurmi, olympiavoittajan mukaan. Kolmen kuukauden kuluttua käyttöönotostaan kone uudelleenrekisteröitiin OH-LFT:ksi ja tällä nimellä se tunnettiin aina vuoteen 1982, siis ennen siirtymistään Ranskan Ilmavoimille eräänlaiseksi VIP-kuljetuskoneeksi. Ennen Armée de l'Airiin siirtymistään vaihdettiin koneen alkuperäiset Pratt&Whittney -voimanlähteet huomattavasti uudenaikaisempiin CFM56-sarjalaisiin. Ilmavoimat varastoi koneen vuonna 2004, ja amerikkalainen Air Transport International -rahtiyhtiö oli kiinnostunut siitä. Kaupat tulivat, ja matkustamon muutostyöt rahtikoneeksi alkoivat. Konfiguraatio on kombi, eli rungosta löytyy myös muutama matkustajaistuin. Samalla rekisteritunnus vaihtui N721CX:ksi, ja kotikenttä Wilmington Airparkiksi Yhdysvaltain Ohiossa. Toiminta jatkui näin vuoteen 2015.

Sitten amerikkalainen evankelikaalinen avustus- ja lähetystyötä tekevä Samaritan's Purse International Relief -järjestö hankki tämän miltei 50-vuotiaan rahtikoneen käyttöönsä. Rekisteritunnus vaihtui vielä kerran, ja on nyt N782SP. Kone on Flightradar24 -palvelun mukaan lentänyt edellisen kerran 25. kesäkuuta noin tunnin lennon Ohion Daytonista Greensboroon Pohjois-Carolinaan. 

Näin tämä 50 vuotta sitten Finnairilla palveluksensa aloittanut DC-8(-70) viettää eläkepäiviään avustustyössä. 

Neljänneksi otetaan vielä esittelyyn hieman tuoreempi tapaus. Finnair otti vuosina 2005 - 2006 käyttöön 10 kappaletta Embraer 170 -koneita. E170 on Embraerin E-sarjan pienin versio. Finnairin tytäryhtiöllä NORRA:lla on edelleen käytössä suurempia E190:siä. Yksi sarjasta oli OH-LEM, joka tuli Finnairille tasan 12 vuotta sitten. 

Näistä pienimmistä Embraereista luovuttiin hyvin aikaisessa vaiheessa ja ne suuntasivat eri paikkoihin. OH-LEM:in aika Suomessa päättyi kesäkuussa 2010, kun sen nokka käännettiin kohti Kairoa ja edelleen Nairobia. Päämääränä oli siis Kenia, ja Kenya Airwaysin laivasto. Afrikan komennuksellaan koneen rekisteritunnus oli 5Y-KYG, ja sillä lennettiin Nairobista lähikohteisiin, kuten Ugandaan, Tansaniaan, Ruandaan ja Madagaskariin ja lisäksi sillä saatettiin lentää tilauslentoja vaikkapa Viktorian putouksilta Etelä-Afrikkaan.

Noin neljän vuoden kuluttua koneen matka jatkui, ja se jatkui aina Amerikkaan asti. Kotikentäksi tuli Monterrey Koillis-Meksikossa, rekisteritunnukseksi XA-GAQ ja isännäksi Aeroméxico Connect, siis Meksikon kansallisen lentoyhtiön syöttöliikenneoperaattori. 

Näin Finnairin käytössä 12 vuotta sitten aloittanut pikkusuihkari on jo nähnyt paljon maailmaa. Myös alkuperäisen OH-LEM:in sisarella, OH-LEN:illä on vastaavanlainen tarina.

Oletko joskus lentänyt jollain näistä koneista? Kokemuksia saa laittaa kommenttina alle.

Lähteitä: Planespotters.net

Tampere-Pirkkalan tulevaisuus näyttää valoisalta

Tiistai 19.6.2018 - Benjamin Helander

Helsinki-Vantaan lentoasemaa pidetään Suomen porttina maailmalle. Sitä se monessa suhteessa onkin, mutta kyllä myös muualta pääsee ilmojen teille. Hyvä esimerkki on kasvava Tampere-Pirkkala.

Tampere-Pirkkalan lentoasema avattiin vuonna 1979, ja se korvasi 1930-luvulla avatun Härmälän lentokentän. Lentoaseman eteläpäässä sijaitsee Ilmavoimien Satakunnan lennoston tukikohta, joka tätä nykyä palvelee koelentuetta. Pohjoispäädyssä sijaitsee siviililentoasema, jossa on kaksi terminaalia. Kiitoteitä on yksi, se on pituudeltaan 2 700 metriä.

Toiminta lentokentällä on ollut 2010-luvulla hiipumaan päin, mutta nyt näyttää valoisammalta. Viime vuonna Air Baltic aloitti lennot Tampereelta Riikaan Bombardier Q400 -potkuriturbiinikoneella. Syksyllä SAS aloittaa uudella Airbus A320neo -koneellaan suorat lennot Espanjan Málagaan, ja lentää nyt jo päivittäin Tukholmasta ATR 72- ja Bombardier CRJ900 -koneilla. Irlantilainen halpalentoyhtiö Ryanair on lentänyt jo pitkään Tampereelle, mutta supistanut sekä reittejään että lentokausiaan viime vuosina. Nyt se kuitenkin ilmoitti aloittavansa uudelleen ympärivuotiset lennot Saksan Bremeniin ja Budapestiin Unkariin. Finnair lentää totutusti Helsingistä NORRA:n ATR-koneilla, ja talvikaudella myös Kittilästä.

Lomalentojen puolella uutta ovat kesän lomakaudelle TUI:n lennot Turkkiin ja Rodokselle. Paikkamääriä lisätään ja syksyn lomakausi alkaa lokakuussa suorilla lennoilla Gran Canarialle ja Teneriffalle.

Nyt valmistuva remontti lentoasemalla antaa sille mahdollisuuden operoida myös laajarunkokoneita, kuten vaikkapa Airbus A350:tä ja Boeing 787:ää. Vaikka ainakaan lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa tällaisten koneiden reittiä Tampereelle, on se silti ainakin hyvä varalaskupaikka.

Kaikki lentoyhtiöt ovat tervetulleita niin Tampereelle kuin muillekin Finavian kentille. Tervetulotoivotus on lisännyt matkustajamääriä kentällä alkuvuonna 13 % ja lisännyt operaatioita peräti 60 % viime vuonna. Silloin operaatioita tehtiin yhteensä 36 000.
Pirkkalan lentoasema on myös oivallinen paikka suurille kuljetuskoneille, sillä se ei ole kovin vilkas ja sen kiitotie on tarpeeksi pitkä. Tampereella nähdään säännöllisesti esimerkiksi Iljushin Il-76-, Antonov An-124- sekä Boeing C-17 Globemaster 3 -kuljetuskoneita sotilas- ja avustuskuljetustehtävissä.

Lentoaseman palveluita on lisätty ja kehitetty laajasti ja yleisilmettä remontin aikana paranneltu. Finavia on panostanut kenttään yli 21 miljoonaa euroa ja haluaa kehityshankkeen kautta turvata sen käytön jatkossakin entistä suuremmalla kapasiteetilla niin matkustaja- sotilas- kuin koulutuskäytössä.

Lentokonefanille Tampere-Pirkkalan lentoasema on hyvä paikka bongailla monenlaisia koneita niin siviili- kuin sotilaspuolella, kunhan vain hiukan tietää mihin aikaan siellä tapahtuu.