Vesivehmaan lentokentän historia

Vesivehmaan lentokentän käyttöönotosta tulee kesällä 2020 kuluneeksi 80 vuotta. Ensimmäisenä lentokentälle laskeutui Ilmavoimien yhteyskone Fieseler Storch ST-113 ohjaimissa luutnantti Oskari Haaki ja matkustajana Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Jarl F. Lundqvist
28.5.1940.

Ensimmäisenä Vesivehmaalle siirtyi Lentolaivue 24 hopeanhohtoisine Brewster-hävittäjineen elokuussa 1940. Konesuojat olivat tässä vaiheessa vielä kesken, joten koneet joutuivat peitettyinä taivaan alle.
Kentänhuoltojoukkue majoittui Vääksyn työväentalolle sekä kantahenkilökunta ja ohjaajat Vääksyyn ja Vesivehmaan kylälle yksityismajoitukseen.

Jatkosodan sytyttyä Lentolaivue 24 toimi aluksi Vesivehmaalta käsin, mutta siirtyi pois jo heinäkuun 1941 alussa toiminta-alueen siirryttyä idemmäksi. Lentolaivue 32 viipui kentällä vain pari päivää, mutta elokuussa kentälle saapui Täydennyslentolaivue 25 ja Vesivehmaan pitkäura koulutuskenttänä alkoi. Täydennyslentolaivue sulautettiin Täydennyslentolaivue 35:een, joka koulutti Vesivehmaalla yli 300 ohjaajaa Ilmavoimien tarpeisiin.

Vesivehmaan lentokentän käyttöä sota-aikana Kauhavan Lentosotakoulun apu- ja leirikenttänä valottaa Jukka Nisulan kirjoittama kirja Kauhavan apu- ja leirikentät 1930- ja 1940-luvuilla sekä vuonna 2019 julkaistu Vesivehmaan lentokentän historia. Osa 1, Sotavuodet 1939-1945. Kentän käyttöä ilma-aluskaluston säilytykseen valottaa puolestaan julkaisu Vesivehmaan lentokentän historia. Osa 2, Ilmailumuseotoiminta 1948-2019. Kirjaa ja julkaisua saa mm. IMY Shopista ja Päijät-Hämeen Ilmailumuseosta.

Ilmailumuseoyhdistys ry suunnitteli kaksipäiväisten ilmailupäivien järjestämistä lauantaina ja sunnuntaina 15.-16.8.2020 Vesivehmaallakentän 80-vuotisen historian kunniaksi. Ilmailupäiviin piti sisältyä sekä lentonäytöksiä että toimintaa maassa ja ilmassa. COVID-19 muutti suunnitelmat.