Ilmailusirkus

Jos vähänkin tuntee itsessään lentokonebongarin vikaa, ja jos vain suinkin kynnelle kykenee, ei maanantaina 16.7. kerrassaan voinut olla muualla kuin Helsinki-Vantaalla.

Sellaista ilmailun ilotulitusta tarjottiin Helsinki 2018 -tapaamisena tunnetun huippukokouksen yhteydessä. Niin paljon niitä koneita oli, niin erityislaatuisia ne olivat, niin suuria ne olivat. Meihin 1200 Ilmailumuseoyhdistyksen jäseneen mahtuu laidasta laitaan hyvin paljon erilaisia ilmailuharrastajia, mutta silti uskon vahvasti, että suurinta osaa tämä tapaus, ja siis nämä koneet, edes jollain tavalla kiinnostivat.

Ja ilmailun historiaahan tähänkin mitä suurimmassa määrin mahtuu.

Aloitetaan vaikkapa presidenttien vierailuista. Yhdysvaltain istuva presidentti kävi Suomessa edellisen kerran vuonna 1997. Hän tapasi siellä Venäjän federaation presidentin, aivan samalla tavalla kuin nyt vuonna 2018. Ja kaikkihan tietävät, kuinka presidentti Clinton laskettiin koneestaan alas pyörätuolissa Finnairin ruokanostimella. Konetyyppi oli tuolloinkin tismalleen sama, Boeing VC-25 (perustuu 747-200-siviilikoneeseen), mutta yksilö eri, nimittäin tuon aikaisten uutiskuvien perusteella tuolloin Air Force One -koodia käytti SAM (Special Air Mission) 28000, kun se nyt oli identtinen kaksoissisar SAM 29000. Venäjän presidentti Jeltsin saapui myös samantyyppisellä koneella kuin Putin nyt, Iljushin Il-96:lla. Yksilö oli heilläkin eri, sillä Putin saapui varsin tuoreella, heinäkuussa 2016 Voronezhin tehtaalta valmistuneella 96-300:lla.

SAM 28000 on valmistunut elokuussa 1990, sisar puolestaan saman vuoden joulukuussa. Kummankaan presidentin koneilla ei tunnetusti ole ulkokuoren lisäksi mitään tekemistä tavallisen matkustajakoneen kanssa.

Ennen vuotta 1997 Yhdysvaltain presidentti kokousti Helsingissä vuonna 1990, silloin saavuttiin edellisellä rungolla, Boeing VC-137 ”Stratolinerilla”, se perustui Boeing 707-siviilikoneeseen. Näitäkin oli kaksi, SAM 26000 ja SAM 27000. Tapaaminen oli silloisen Neuvostoliiton johtajan, Mihail Gorbatšovin kanssa. Hän saapui Helsinkiin kansallisen lentoyhtiön Aeroflotin väritystä kantaneella Iljushin Il-62:lla. Tämä sama konetyyppi on muuten edelleen kolmen valtionpäämiehen käytössä; Pohjois-Korean, Sudanin sekä Gambian presidentit lentävät tällä.

Sitten mennään jälleen 15 vuotta taaksepäin, vuoden 1975 Etyk-kokoukseen. Tuohon huippukokoukseen Gerald Ford Yhdysvalloista saapui samalla VC-137:llä, tunnuksella SAM 27000, joka oli tehnyt ensilentonsa vuonna 1972. Leonid Brežnevillä oli käytössään 1960-luvulta peräisin oleva Il-62.

Ilmavoimien käytöstä SAM 27000 poistettiin virallisesti vasta vuonna 2001. Mutta tästä huolimatta kone on edelleen edustustehtävissä; se on museoitu Ronald Reagan Presidential Libraryyn, Simin laaksoon eteläiseen Kaliforniaan. SAM 26000 otettiin käyttöön jo kymmenen vuotta sisartaan aiemmin ja museoon se päätyi vuonna 1998 lennätettyään maailmalla peräti kahdeksaa eri presidenttiä. SAM 26000 on museoituna National Museum of the US Air Force -museoon Ohion osavaltiossa. Siellä on näytteillä myös monia muita USA:n Ilmavoimien erikoiskoneita.

Yhdysvaltain presidentti on virallisesti liikkunut ilmateitse ensimmäisen kerran toisen maailmansodan aikaan vuonna 1943. Presidentit olivat toki aiemminkin päässeet lentokoneen kyytiin, mutta virallisena kulkuvälineenä lentokone astui kuvaan tuolloin Boeing 314 ”Clipper” -lentoveneen muodossa. Ensimmäinen ”Air Force One” oli Douglas C-54 ”Skymaster”, DC-4 -siviilikoneen sotilasversio, josta tehtiin VC-54A-presidenttimuunnelma. Se otettiin käyttöön vuonna 1944 Franklin Rooseveltin aikana, ja palveli presidenttiä vuoteen 1947. Myös tämä ”Pyhänä lehmänä” tunnettu kone on museoituna Ohion Ilmavoimamuseoon. Vuodesta 1947 presidenttejä alettiin lennättää suuremmalla DC-6:teen perustuneella C-118 ”Liftmaster” -muunnelmalla, VC-118. C:hän tarkoittaa Yhdysvaltain Ilmavoimissa kuljetuskonetta, VC puolestaan VIP-kuljetuskonetta.

Entä mitä muuta lentotoimintaa liittyi Helsinki 2018 -tapaamisen järjestelyyn? Ei varmaan paljon mitään.

No, ehkä sittenkin jotain. Kokouspäiväksi Helsinki-Vantaalle saapui Yhdysvalloilta kolme VIP-kuljetuskonetta; kaksi C-32:ta ja ”Air Force One”. Lisäksi Suomenlahden toisella puolella Tallinnassa oli toinen VC-25 ja yksi C-17 Globemaster -kuljetuskone. Vierailun valmistelut Helsingissä alkoivat Yhdysvaltojen puolelta jo kaksi viikkoa aiemmin, heti kun paikka oli selvillä. Vantaalla pistäydyttiin useaan esimerkiksi Boeing C-40- (737-700) ja C-32 -VIP-kuljetuskoneilla sekä raskailla Boeing C-17 Globemaster -kuljetuskoneilla, jollaisella tuotiin paikalle myös presidentin VH-3 Sea King ”Marine One” -helikopteri. Jo kokouspäivän iltana Globemastereita saapui Helsinkiin hakemaan tavaroita seuraavaa kohdetta varten. Venäjän puolelta tavaraa toivat ainakin Iljushin Il-76 -kuljettimet, joista kaksi seisoi jo päiviä ennen kokousta vierekkäin kiitotien 3 jäänpoistopaikan vieressä. Kokouspäivänä Moskovan Ostafjevosta lähti neljä konetta Helsinki-Vantaata kohti. Venäjän Ilmavoimien erikoislentolaivueen väreissä tänne tuli yksi Airbus A319 sekä kolme Iljushin Il-96-300PU -konetta, joista viimeisessä, RA-96022, presidentti Putin saapui.

Näiden lisäksi myös Suomi järjesti rutkasti ilmailutoimintaa. Kokouspäiväksi Ilmavoimat oli tuonut kaksi Hornetia Helsinki-Vantaalle ilmatilaa valvomaan. Puolustusvoimat toi pääkaupunkiin useita NH90- ja Hughes 500 -helikoptereita ja Rajavartiolaitokselta käytössä oli Airbus Super Pumia ja AW109 -helikoptereita Vantaan tukikohdasta. Kumpaakin presidenttisaattuetta oli matkojen aikana turvaamassa kolme helikopteria, ja lisäksi Rajan Dornier DO-228 -valvontalentokone kiersi taivaalla.

Näin ollen presidenttien historiallisen kädenpuristuksen eteen tarvittiin täällä ainakin kolmeakymmentä eri ilma-alusta. Niiden lisäksi tarvittiin tietysti tuhansia poliiseja ja turvamiehiä, sotilaita, panssariajoneuvoja ja muita turva-ajoneuvoja, ja tietoliikennettä.
Ja tätähän voi pitää jo ilmailunäytöksenä. Ilmailunäytöksenä parhaimmasta päästä.