Turvallisempaa historiaa rakentamassa

Viime aikoina ilmailevaa maailmaa ovat järkyttäneet uutiset museomatkustajakoneille sattuneista tuhoisista onnettomuuksista.

Heinäkuun 21. päivänä Yhdysvaltain Texasissa lentoon lähdössä ollut Commemorative Air Forcen Douglas C-47 ’Skytrain’ (siis DC-3 sotilaskuljetuskoneena) tuhoutui tulipalossa kiitoradan päässä sattuneen onnettomuuden takia. Kaikeksi onneksi jokainen kolmestatoista koneessa olleesta selvisivät rajusta törmäyksestä hengissä. Vammoitta ei kuitenkaan selvitty, sillä koneen sytyttyä palamaan sai osa vakaviakin palovammoja.
Vuodelta 1944 peräisin ollut sodassa palvellut Skytrain tuhoutui kokonaan. Commemorative Air Force pitää USAF:in historiaa siivillä.

Elokuun neljäntenä ei oltu yhtä onnekkaita, kun Sveitsin Alpeilla yleisölentoa lentänyt Junkers Ju-52 syöksyi vuorta päin traagisin seurauksin; 20 ihmistä menetti henkensä.
Tätä vuonna 1939 valmistunutta Junkersia operoi sveitsiläinen elämyslentoja tarjoava Ju-Air. Juuri tämän yhtiön Junkersin piti muuten esiintyä myös Kaivopuiston lentonäytöksessä reilu vuosi sitten, mutta tulo estyi operatiivisista syistä.

Tuoreiden tapahtumien jäljiltä monen mieleen on väkisinkin hiipinyt ajatus: Onko museokoneilla lentäminen turvallista?

Myös me suomalaiset kuulumme niiden onnellisten kansojen joukkoon, joilla on maskottinaan oma, lentävä pala historiaa. Meillä on OH-LCH, kaunotar jouluaatolta 1942.

Suomalaiseen kulttuuriin, ainakin lähes joka asiassa, kuuluu harkinta, tarkkuus ja täsmällisyys. Tämän ajatustavan ansiosta myös kansallinen lentoyhtiömme Finnair on saanut nauttia arvostusta listauksissa maailman turvallisimpien lentoyhtiöiden joukossa.
- Niin juuri, listauksissa; kaupallisen ilmailun turvallisuutta vaalitaan jatkuvasti. Tämä kehitystyö on tehnyt lentämisestä turvallisimman liikkumismuodon maailmassa.
Mutta toistetaan kysymys: Onko sitten museokoneilla lentäminen turvallista?

Lentokone on kulkuväline siinä missä vaikkapa henkilöauto taikka autolautta. Se on kone. Sitä käytetään säännöllisesti ja silloin se kuluu. Sitä pitää huoltaa, eli korjata kuluneet osat ja varmistaa, että se on täydessä operointikunnossa. Näin lentoyhtiöt toimivatkin jatkuvasti. Mitä vanhempi kone on, sitä enemmän se vain tarvitsee tätä huolenpitoa. Myös äidin 60-luvulta peräisin oleva sähkövatkain tarvitsee toimiakseen huolenpitoa, se tosin kestää 49,9 vuotta kauemmin käyttöä kuin vuoden 2018 sähkövatkain. Tämä nyt ei onneksi ole täysin rinnastettavissa lentokoneisiin. On silti totta, että DC-3-sukupolven matkustajakoneilla on parhaimmillaan nykykoneita pidempi käyttöikä, tämä niiden yksinkertaisen tekniikan ansiosta. Tämän vuoksi niitä lentää edelleen verrattain paljon, ja OH-LCH:lla on toivottavasti vielä jäljellä vuosikymmenien edestä lentoja. Vanhassa vara parempi, niin sanotaan.

Kun puhutaan tämänkaltaisista historiallisista lentokoneista, täytyy muistaa, että ne ovat tavallisesti yksityisomistuksessa olevia ilma-aluksia, eikä niillä useinkaan ole lupia lentää kaupallisia lentoja. Niiden huoltoa ja operointia eivät myöskään koske samat säädökset kuin kaupallisia ilma-aluksia. Eikä niissä ole kaikkea nykykoneista tuttua turvateknologiaa.
Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita, että turvallisuutta laiminlyötäisiin. Päinvastoin! OH-LCH ”Hotelli” on Airveteran oy:n omistuksessa, ja sen toiminta pyörii vapaaehtoisvoimin DC-yhdistyksen kautta. Koneella lennetään keskimäärin 60 tuntia vuodessa, vieläpä pelkästään kesäkaudella. Tämä vastaa noin 110 - 130 lentoa.
Nämä 60 tuntia tulevat siis täyteen Finnairin kaukoliikennekoneelle reilussa viikossa, siinä missä Finnair seniorilla tuntien täyttämiseen menee useampi kuukausi.
Entä huoltopuoli? – Joka ikistä lentotuntia kohden konetta huolletaan peräti 30 tuntia. Vapaaehtoiset mekaanikot käyvät talvisäilytyksen aikana läpi käytännössä jokaisen koneen osan, ja runko läpivalaistaan pienimpienkin metalliväsymien löytämiseksi. Lisäksi lentokauden aikana koneen kuntoa ja toimintaa seurataan tarkoin. Lentäjät ovat tietenkin kokeneita huippuammattilaisia, jotka hallitsevat kaikki 75-vuotiaan kannuspyöräkoneen pikku kepposet. Koneella saa lennättää vain yhdistyksen jäseniä, eikä lennoilla tavoitella kaupallista voittoa, pelkästään ”Hotellin” tarinan jatkoa. 

Heinäkuussa Suomessakin vieraillutta Yhdysvaltain presidentin virkalentokonetta pidetään yleisesti maailman turvallisimpana ilma-aluksena matkustaa. Tämän vuoden 1990 Boeing VC-25A:n prosentuaalinen lähtöluotettavuus on pysynyt yllättävänkin matalalla tasolla, 95,7. Vertailun vuoksi DC-yhdistyksen varapuheenjohtaja kertoo, että OH-LCH:n lähtöluotettavuus lentotoiminnassa on yli 95 prosenttia. Suurin osa peruuntuneista lennoista taasen johtuu säästä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi valvoo ”Hotellin” lentotoimintaa, ja on muun muassa rajoittanut matkustajamäärän 19:ään sekä pyytänyt yhdistystä kertomaan matkustajilleen siitä, ettei tämä historiallinen lentokone täytä kaikkia kaupallisen ilmailun vaatimia standardeja. – No ei niin, mutta se käytännössä ylittää ne. "Hotellista" pidetään paljon, paljon parempaa huolta, kuin mistään kaupallisessa käytössä olevasta koneesta. 
Matkustajakokemus mukailee 50-lukua muutenkin kuin kulkuvälineen osalta. Turvajärjestelyiltään lento on nykyaikaisesta totutusta ”vapaampaa”, kuten esimerkkikuvat osoittavat.

Me emme vielä tiedä viimeaikaisten museokoneonnettomuuksien syitä, emmekä välttämättä tarkkaan tule koskaan tietämäänkään; museo- ja perinneilma-aluksissa ei tarvitse olla mustia laatikoita. Siis myös onnettomuustutkijan silmin ollaan 50-luvulla. Me emme tiedä, onko kyse ollut lentäjän virheestä vai teknisestä viasta. Kaikki onnettomuudet tulee tietenkin ottaa vakavasti, mutta kyllä museokoneita operoidaan maailmalla niiden ansaitsemalla tavalla: Kunnioittavasti ja arvokkaasti. Ikävien onnettomuuksien positiivisempi kääntöpuoli on se, että aiemmista virheistä opitaan. Niin toivottavasti taas.

OH-LCH sisaruksineen saapui Suomeen heti sodan jälkeen, eikä sen osaa Suomen nostamisessa maailman esikuvaksi voi väheksyä. Palveltuaan pari vuosikymmentä matkustajakoneena, oli aika siirtyä maanpuolustustehtäviin. Sen jälkeen ”Hotelli” säästyi purkamiselta, ja Airveteran pelasti sen nykyiseen tehtäväänsä. Nyt sen tärkeä tehtävä on ilahduttaa ihmisiä Suomessa ja pitää Suomen lippua korkealla ulkomaita myöten. ”Hotelli” kuuluu erittäin merkittävänä osana suomalaiseen ilmailuun.
Jos näet ”Hotellin” lentämässä taivaalla, vilkuta. – Ja hyppäähän ihmeessä kyytiin!
- Sinivalkoiset siivet kantavat, niiden valmistusvuoteen katsomatta.